SAAGA Ikkunat hyppäsi puusepän verstaasta yhdeksi Suomen nykyaikaisimmaksi ikkunatehtaaksi, josta moni isompikin voisi ottaa mallia.
Me Saagalla olemme painineet kapasiteettihaasteiden selättämiseksi jo useampia vuosia. Osaavan työvoiman löytäminen maaseudun rauhaan on ollut kovin haasteellista ja muutamista koneinvestoinneista huolimatta kapasiteetti on ollut täynnä. Alkuvuonna 2021 tehtiin markkinatutkimusta yrityksen tuotteista ja arvioitiin tulevaa kehitystä. Yrityksen omistajat keskustelivat omistajastrategiasta ja näiden yhteisenä lopputuloksena syntyi päätös ottaa isompaa kasvuloikkaa, mutta kuitenkin mahdollisimman hallitusti. Yrityksen omat näkemykset tuotannon kehittämiseksi tunnettiin, mutta asiaa vielä selvitettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Kapasiteettilaskelmien jälkeen syntyi käsitys tavoitteista. Strategiaksi valikoitui automatisoida mekaaninen koneistus- ja pintakäsittely, sekä poistaa tuotannon pahimpia pullonkauloja loppukokoonpanosta. Näin voitiin siirtää alkukoneistuksesta vapautuvia henkilöresursseja loppukokoonpanoon ja saada tarvittava kapasiteetin nosto aikaan. Merkittäväksi voimavaraksi tunnistettiin olemassa oleva yhteistyö Justin Wood Oy:n kanssa tietotekniikan hyödyntämisestä oleellisena osana investointia. Suunnittelun edetessä uusia mahdollisuuksia nousi esiin ja monet niistä päätettiin jättää lopulliseen versioon kuten vastaanottomanipulaattorin täyttämän häkin tietojen hyödyntäminen visuaalisena ohjelmana kasauspisteessä.
Hankkeen vetämiseen eivät yrityksen omat resurssit riittäneet ja päätimmekin etsiä ulkopuolista apua. Sattumusten kautta löysimme puutekniikan insinöörin, joka juuri opiskeli SeAMK:ssa ylempää AMK-tutkintoa teknologiaosaamisen johtaminen parissa. Pasi Mäenpää osoittautui korvaamattomaksi avuksi, ollen koko hankkeen projektipäällikkönä. Pasin tuore tietämys koulunpenkiltä uusista kustannustehokkaista vaihtoehdoista, sekä 30 vuoden laaja kokemus puusepänteollisuudesta loi hyvät puitteet hankkeen läpiviemiseen.
Investoinnin keskiöön nousi tapitus- ja heloituskone, jossa yhdistyy kahden koneen ominaisuudet. Vaihtoehdot olivat CNC-ohjatun työstökeskuksen ympärille rakennettu solutyyppinen ratkaisu tai läpisyöttöinen linjaratkaisu, jossa on ikkunakomponenttien jatkuva virtaus. Olemassa oleva konekanta kannusti kallistumaan linjatyyppiseen ratkaisuun. Kattavan selvityksen ja eri layout vaihtoehtojen jälkeen parhaimman ratkaisun tarpeeseemme tarjosi kotimainen, räätälöityjä puuntyöstökoneita ja linjastoja valmistava Kivioja Engineering Oy, eli Finnbaum. Vanhassa konekannassa oli vielä potentiaalia lisäkapasiteetin nostoon modernisoimalla ne linjastoon. Kokonaisuuden hahmottuessa olimme aina saman haasteen äärellä, eli miten eri valmistajien laitteet saadaan täysin tuotannonohjauksen alisteiseksi, sekä toimimaan yhdessä saumattomana kokonaisuutena. Tiedostimme, että juuri näiden riskien realisoituessa hyvätkin hankkeet ovat menneet metsään pahemman kerran. Ratkaisuksi löytyi Finnbaumin kyky kantaa projektistamme kokonaisvastuu ja samalla huomasimme, että esimerkiksi juuri tarpeeseemme räätälöitynä valmistettu saha syöttöpöydällä, sekä automaattisella ERP-ohjauksella tulikin edullisemmaksi kuin valmis versio ”kaupan hyllystä”, jossa olisi ollut meille myös tarpeettomia ominaisuuksia. Finnbaumille teknisesti haastavin oli yritykselle täysin räätälöity heloitus- ja tapituskone, joka on kytketty osana linjastoon. Linjastoon integroitiin myös maalauskoneen jälkeinen yksilöllisesti suunniteltu vastaanottomanipulaattori, sekä vielä heloitus- ja tapituskoneelle syöttömanipulaattori. Kokonaisuuteen kuuluu myös jokaisen ikkunan osan yksilöivä lasermerkkaus ja kameralukujärjestelmä, joka on kytketty suoraan yrityksen omaan ERP-järjestelmään. Tämä yrityksen oma ERP-järjestelmä antaa tilauskannasta linjastoon jokaiselle osalle tarvittavat yksilöidyt koneistustiedot.
Hankkeen aikana tehtiin laajasti uusien asioiden selvityksiä ja myös löydettiin monia täysin uusia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä eri toimittajien kanssa. Tässä kohtaa täytyykin antaa monille mukana olleille yhteistyökumppaneille erityiskiitokset hyvästä yhteistyöstä. Hienoa oli huomata se, miten suurin osa palavereistamme voitiin hoitaa Teamsin avulla ja näin säästimme monen ihmisen aikaa matkustamiselta.
Kokonaisuuden hahmottuessa piti löytää hankkeelle lisärahoitusta yritystukien muodossa, että yrityksen resursseihin nähden näin iso hanke voitiin viedä eteenpäin. Selvityksessä saimme tiedon, että investointiin valmisteleva työ on tukikelpoista yrityksen kehittämisavustusta. Avustuksen osuus olikin merkittävä ja sen turvin hanke toteutui suunnitellussa laajuudessaan. Vipuvoimaa EU:lta on Euroopan aluekehityksen tuki, jonka jakamisesta päättää ELY-keskus.
Hankkeen suunnitteluvaiheen jälkeen pääsimme varsinaiseen investointi vaiheeseen ja näin yllä kuvattu tuotantolinjaston kehitysprojekti onnistui mielestämme erinomaisesti.
